Johtaminen on yksinkertaistettuna päämäärän määrittelyä ja sitä, että saa johdettavansa työskentelemään sen saavuttamiseksi.
Miksi toiset onnistuvat tässä paremmin kuin toiset? Siksi, että toiset osaavat johtaa eli kommunikoida, viestittää asiansa niin, että siihen sitoudutaan. Johtaminen on viestintää, viestintä on johtamista.
Suuri osa viestinnästä on sanatonta. Se, kuinka suuri osa, riippuu kulttuurista.
Sanaton viestintä on usein tiedostamatonta, mutta jokaisen, jonka täytyy työkseen johtaa eli vaikuttaa, tulisi tiedostaa ja harjoitella omaa sanatonta viestintäänsä: kehonkieltä, eleitä ja puhetyyliä, jotka kaikki välittävät tietoa asenteistamme ja mielialastamme.
Useimmat ovat varmaan lukeneet tai kuulleet, että esimerkiksi käsien nostaminen 90 asteen kulmaan navan korkeudelle siinä vaiheessa, kun haluaa painottaa sanomaansa, vaikuttaa vastaanottajaan positiivisesti. Ele tekee puhujasta vakuuttavamman. Olen itse testannut tätä aikanaan kiukuttelevan taaperon kanssa ja myöhemmin työpaikalla palkankorotusta pyytäessäni, ja se todella toimi.
Jos käsien asentoon lisää vielä tukevan seisoma-asennon (jalat hartioiden leveydellä tai leveämmin) ja pitää päätään paikoillaan puhuessaan, vaikutus on vielä suurempi. Siinäpä viisas ja asiansa tunteva puhuja!
Sanattoman johtamisviestinnän mestareista mainittakoon esimerkiksi Margaret Thatcher, Paavo Lipponen, Tarja Halonen, Putin, kaikki Pohjois-Korean diktaattorit ja kuningatar Elisabet II.
Oppia kuninkaallisilta ja hevosilta
Britannian kuninkaalliset opetetaan pienestä pitäen hallitsemaan kehonkielensä. Tunteet eivät juurikaan näy ulospäin ja kuninkaallinen vilkutus tehdään hyvin eleettömästi yhdellä kädellä kevyellä ranneliikkeellä.
Kuninkaallisilla on se etu puolellaan, että he voivat pienestä pitäen harjoitella johtamistaitoja hevosten kanssa. Kuningatar itse ratsasti julkisesti viimeksi viime vuonna ollessaan 93-vuotias.
Hevonen onkin mitä mainioin vuorovaikutuksen ja viestinnän harjoituskumppani, koska sitä ei voi huijata. Se kuulee sykkeesi jo kaukaa ja lukee kehonkieltäsi kuin avointa kirjaa. Jos sinä et tiedä mitä tahdot, se huomaa sen välittömästi ja päättää puolestasi. Sitä ei kiinnosta mitä suustasi päästät, se tulkitsee ainoastaan sanatonta viestintääsi. Jos et itse usko siihen, mitä koitat viestiä, kehosi paljastaa sen, eikä sinua usko hevonen eikä kukaan muukaan.
Jos ratsastaja vain matkustaa selässä ilman pienintäkään tietoa siitä, mitä aikoo siellä tehdä, hevonen huomaa sen välittömästi. Se ottaa itse ohjat ja päättää suunnan. Usein se on kohti tallia ja ruokaa.
Joskus kannattaakin antaa hevosen päättää, kuten vaikkapa silloin kun on eksynyt maastossa. Hevonen osaa kyllä kotiin.
Hevosten maailmassa johtaja liikuttaa muiden jalkoja. Lauma seuraa johtajaa. Siksi ei tarvitse olla ratsastaja harjoitellakseen hevosen kanssa omaa vuorovaikutustaan: tehtäviä voi tehdä myös hevosta taluttaen. Myös tiimeissä voidaan harjoitella sanatonta viestintää hevosen avulla: miten toimii ryhmädynamiikka, kuka ottaa vastuun mistäkin?
Energia tarttuu
Energia myös tarttuu eli jos haluat välittää dynaamista energiaa ja saada tuloksia, pitää ensin katsoa peiliin: millaista energiaa kehosi ja kasvosi välittävät?
Olen nähnyt lukemattomia kertoja, kuinka ratsastaja röhnöttää laiskasti satulassa kännykkä kädessä ja sitten valittaa, kun hevonen on laiska eikä käytä ”omaa moottoriaan”. Ja kuinkahan monta kertaa olen saanut itseni kiinni samasta: kun väsyttää, kun on huono ilma tai muuten vain ajatukset muualla.
Mutta on myös todella vaikuttavaa nähdä se muutos, mikä tapahtuu hevosessa, kun ratsastaja ryhdistäytyy. Selkä notkolla laahustavasta kaakista tuleekin yhtäkkiä ryhdikäs ja virtaviivainen ratsu.
Ratsastus (johtaminen, vaikuttaminen) pitäisi aina aloittaa ratsastajan (johtajan) mentaaliharjoitteilla: etukäteen mietitään mitä halutaan ja alusta alkaen ollaan itse energisinä suuntaamassa aktiivisesti eteenpäin. Silloin hevonenkin (johdettava) ryhdistäytyy ja keskittyy työntekoon.
Mitä tästä opimme?
Johtaja, mene tallille ja harjoittele sanatonta viestintää hevosten kanssa.
Sarjan seuraava eli kolmas osa: Kriisijohtaminen ilmestyy huomenna.
Ira Koivu
Kavioliitossa elävä viestintäyrittäjä