Helsingin Sanomien 30.9.2020 julkaistua artikkelia lukiessa saattaa mennä helposti niin sanotusti pullat ja jauhot sekaisin. Ja kommenteista päätellen monella menikin.
Ominaisuuksia on niputettu yhteen listaamalla, jolloin jutusta saa helposti kuvan, että itsekäs käytös ja manipulointi, aggressiivisuus, tunteettomuus, epäsovinnollisuus ovat ekstroverttien ominaisuuksia, mitä ne eivät ole. Kaikkia edellä mainittuja epäsosiaalisia ominaisuuksia esiintyy niin ekstroverteilla kuin introverteilla.
Artikkeli on omiaan vahvistamaan vastakkainasettelua ja ennakkoluuloja erilaisten ihmisten välille.
On totta, että esimiehistä suuri osa on ekstrovertteja, mutta se johtunee siitä, että heille on luontaista toimia ihmisten kanssa ja olla ns. esillä. Introvertille se voi olla stressaavampaa ja vie enemmän energiaa. Ekstrovertit myös useammin hakeutuvat johtotehtäviin.
Ihmiset usein liittävät virheellisesti kiltteyden ja hyväntahtoisuuden hiljaisiin ihmisiin ja vallanhalun ja alistamisen ekstovertteihin. Hyväntahtoisuus ei ole vain introverttien hyve: manipulointia ja pahansuopuutta voi harjoittaa myös hiljaisesti.
Ja toisaalta hallitsevan tyylin ihminen voi olla vaikkapa ihmisoikeustaistelija tai se henkilö, joka nostaa koulussa tai työpaikalla kissan pöydälle ja puuttuu vaikkapa kiusaamiseen ja epäasialliseen käytökseen.
Ihmisen vuorovaikutustyyli ja sisään- tai ulospäinkääntyneisyys ei kerro mitään ihmisen arvoista, aatteista, työkokemuksesta tai siitä, onko henkilö hyvän- tai pahantahtoinen. Eikä se tosiaan kerro myöskään mitään johtamistaidoista.
Johtajuus on ammatti siinä kuin muutkin, sen voi oppia ja siinä voi kehittyä.
Ira Koivu
VTM viestintäasiantuntija & vuorovaikutusvalmentaja
Viestintätoimisto Muna vai kana Oy
