#beenthere -kampanja työpaikkakiusaamisen kitkemiseksi

Suomen työpaikoilla kiusataan kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Samaan aikaan kun työpaikkakiusaaminen on meillä varsin yleistä, se on suurempi tabu kuin vaikkapa seksuaalinen häirintä. Kukaan ei uskalla puhua aiheesta julkisesti tai työpaikallaan siinä pelossa, että saa potkut tai ei työllisty, jos kiusaamisen vuoksi joutuu jättämään työpaikkansa.

Ruotsissa työpaikkakiusaamisen lukemat ovat vain neljänneksen Suomen lukemista.

Mallia koulukiusaamiskampanjoista

Suomessa kiusataan myös kouluissa, mutta kiusaamisen vastainen toiminta on tuottanut tulosta: vuonna 2008-2009 kiusaamisprosentti oli 8,4, vuonna 2017 enää 5,8.

Koulukiusaamisen vastaisessa työssä on havaittu, että tehokkaimmin kiusaamisen saavat lopettamaan muut oppilaat. Eivät siis aikuiset, vaan toiset oppilaat, jotka eivät kääntäneet päätään pois, katsoneet hiljaa vierestä tai kannustaneet kiusaajaa.

Kiusaamisen kitkemisessä onkin kiinnitettävä huomio koko ryhmään, joka vaikenemisellaan sallii kiusaamisen. Suomessa työpaikkakiusaaminen lakaistaan helposti maton alle, ongelma vaietaan ja kiusattuja neuvotaan pelastamaan itsensä ja irtisanoutumaan. Etenkin, jos kiusaaja on esimies.

Kiusaavia esimiehiä harvemmin erotetaan kiusaamisen vuoksi, jos heidän yksikkönsä tuottaa yritykselle voittoa.  Pitäisi kuitenkin voida katsoa myös muita seikkoja, kuin viimeisimmän kvartaalin tulosta. Jos huonosti voiva työyhteisö onnistuu tuottamaan voittoa, kuinka hyvää tulosta se tekisi hyvinvoivana?

Usein mitään tekemättömyyttä perustellaan sillä, että kiusaamista on vaikea näyttää toteen. Mutta kyllä Suomen työpaikoilla painetaan räikeitäkin tapauksia vuosikausia villaisella. Näistä tapauksista saamme mediasta lukea, kun ne viimein nousevat päivänvaloon.

Tarvitsemme Reilu työpaikka -kampanjan

 Me aikuiset tarvitsemme  kiusaamisen vastaisen kampanjan, jossa paitsi tehtäisiin aktiivista kiusaamisen vastaista työtä työpaikoilla, myös palkittaisiin ja nostettaisiin esiin niitä työpaikkoja, joissa kiusaamista ei hyväksytä ja jossa sitä myös ennaltaehkäistään. Jos jokin ”virallinen” taho tarttuu tähän, lupaan antaa panokseni mukaan!

Tarvitsemme myös kampanjan, jossa tuodaan kasvot kiusaamiselle ja nostetaan kissa pöydälle.

 Siksi tulen nyt itse kaapista asian suhteen:

Olen kahdesti kokenut pitkäkestoista ja helposti todennettavaa työpaikkakiusaamista lähiesimiehen taholta ja molemmilla kerroilla ainoana ratkaisuna oli pelastaa itsensä ja lähteä. Molemmissa tapauksissa ylin johto tiesi asiasta ja työterveysammattilaiset joutuivat puuttumaan asiaan.

Koska kohdalleni on osunut jo kaksi kiusaavaa esimiestä, en halunnut ottaa riskiä, että tulee kolmaskin. Lähdin yrittäjäksi. Kun on itse itsensä pomo, ei ole riskiä joutua kiusatuksi.

Olen nyt kuullut monelta yrittäjältä, että en ole ainoa, jonka suurin motivaattori itsensä työllistämiseen on ollut rankat työpaikkakiusaamiskokemukset. Tuntuu, että joka toisella on omakohtaisia kokemuksia työpaikkakiusaamisesta tai ainakin ovat joutuneet sellaista todistamaan.

Minulla on tapana ajatella vastoinkäymisistä, että niillä on jokin tarkoitus.

Ehkäpä minun piti joutua työpaikkakiusatuksi, koska minä voin – ainakin yrittää – nostaa asian esiin ja toivottavasti saada aikaan julkista keskustelua.

Lopullisesti päätös vahvistui, kun joku heitti Facebook-seinälläni, että ehkä tarvittaisiin #metoo -kampanja työpaikkakiusaamisesta. Kyllä! Ehdottomasti tarvitaan!

Joten: polkaistaanko käyntiin työpaikkakiusaamista vastustava #beenthere-kampanja? 

Jos olet kokenut työpaikkakiusaamista tai todistanut sellaista, jaa somessa postaus hastagilla #beenthere

Nostetaan yhdessä työpaikkakiusaaminen pöydälle ja osoitetaan, kuinka paljon kiusaamista tapahtuu. Se ei ole vaikeasti todennettavissa oleva marginaali-ilmiö, vaan todellisuutta monella työpaikalla.

Faktoja kiusaamisesta

• Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikalla, naisia kiusataan enemmän kuin miehiä.
• Työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuosittain kansantaloudellisia kustannuksia sairauspoissaolojen ja varhaiseläkkeelle jäämisten muodossa sekä mittaamattomat määrät henkistä kärsimystä, masennusta, uupumusta ja pelkotiloja. Kiusaaminen aiheuttaa pahoinvointia myös sivusta seuraaville työntekijöille.
• Kiusaaminen ei olisi mahdollista, jos ympärillä olevat silminnäkijät eivät sitä hyväksyisi.
• Kiusaamisen muodot ovat melko lailla samat päiväkodista työmaailmaan.
• Työpaikkakiusaamisen syyt ovat sidoksissa koko työyhteisön ilmapiiriin. Kiire, epäjohdonmukainen johtaminen, viestinnän ja selkeiden tavoitteiden puutteet ovat merkittäviä työpaikkakiusaamiselle altistavia tekijöitä.

Faktoja työhyvinvoinnin vaikutuksesta tuottavuuteen

• Työhyvinvointi vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden tuottavuuteen: yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo tutkimusten mukaan yritykselle kuusi euroa voittoa. Hyvinvointia parantavat muun muassa joustavat työaikajärjestelyt.
• Johdon ja esimiesten toiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuudelle.Tuottavimmat työntekijät ovat innostuneita, motivoituneita ja sitoutuneita. Innostus ja ilo vähentävät sairauspoissaoloja, parantavat tuottavuutta ja pidentävät työuria.
• Työskentelytapojen parantaminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

  Kun työtapoja ja tuotteita kehitetään, työntekijät ovat siinä parhaita asiantuntijoita. Päätöksiä ei siis kannata tehdä ilman, että konsultoi ruohonjuuritasoa. Yritysten kannattaa arvostaa ja hyödyntää työntekijöidensä erilaisia kykyjä, näkemyksiä ja hiljaista tietoa.

  Juttua on editoitu 25.8.2018 klo 13:54:

  Artikkelista poistettiin maininnat KiVakoulu-kampanjasta. KiVakoulu on johtanut joissain kouluissa ongelmien piiloon lakaisemisen eikä epäkohtiin ole puututtu.